maanantai 30. joulukuuta 2013

Yrttinen sienisalaatti


Joulu tuli ja meni, mutta postailen näitä joulupöydässä tarjottuja herkkuja vielä jälkikäteen. Moni niistä sopii myös alkavaan blinikauteen ja tulee se seuraava joulukin ennen pitkää :)

Sienisalaatissa ei piile mitään suurta rakettitiedettä, mutta joskus siitä se siitä huolimatta onnistuu paremmin, joskus huonommin. Tämänkertainen versio oli niitä paremmin onnistuneita.

Sienisalaatti

350g suolasieniä
1 pieni sipuli
1 dl smetanaa
1 dl kuohukermaa
1-2 rkl valkoviinietikkaa
suolaa
mustapippuria
pieni nippu tuoretta lehtipersiljaa silputtuna
pieni nippu tuoretta timjamia silputtuna

Liota suolasieniä muutama tunti välillä vettä vaihtaen. Valuta lopulta huolellisesti ja pilko pieneksi hakkeeksi. Hienonna sipuli ja sekoita sieniin. Lisää smetana, sekoita, ja "ohenna" koostumusta kuohukermalla vähän kerrallaan (koko desiä ei ole pakko käyttää). Lisää etikka, yrtit, suola ja pippuri ja sekoita vielä kerran. Anna vetäytyä jääkaapissa puolisen tuntia ennen tarjoilua.

lauantai 28. joulukuuta 2013

Taas yksi joulu takana päin


Taas ovat yhdet joulunpyhät takana päin, vaikka minusta joulu vielä jatkuu näin välipäivinäkin, nythän se joulusta nauttiminen on parhaimmillaan kun valmistelut on tehty ja voi vain ottaa rennosti sohvannurkassa. Vaikka joulut tuntuvat tupsahtavan eteen nopeammin ja nopeammin joka vuosi, tästä vuodesta teki erityisen se, että kyseessä oli ihmispoikasen ensimmäinen joulu. Useampi onnen kyynel tuli tirautettua, kun tunteellinen äiti herkistyi vähän väsyneenä tuon tuosta ajattelemaan asiaa :)

Koska kädet eivät samaan tapaan olleet vapaana kuin aiempina vuosina, tuli jouluväsymystä ja -stressaamistakin mietiskeltyä. Naureskelin juuri isännälle joku päivä, etten enää edes muista miltä tuntui, kun sai joulun alla keskittyä ihan rauhassa jouluvalmisteluihin, toista se on kolmen koiran ja pikkuvauvan kanssa. Toisaalta, niin sairaalta kun se kuulostaakin, tykkään vähän nähdä vaivaa joulujuttuja tehdessä; kun tekeminen sitten pysähtyy joulunpyhien koittaessa, tuntuu joulunvietto kahta suloisemmalta kun sen eteen on hieman tehnyt hommia. Vaikka pyöritänkin jouluruokia, niiden raaka-aineita, osto- ja valmistusaikatauluja excelissä, en koe silti stressaavani. Päin vastoin, joulu on ihana projekti jonka valmistelu on aina yhtä mukavaa!

Tämän vuoden joulumenu löytyy alta, halusin sen dokumentoida itsellenikin muistilapuksi. Olen lisännyt linkit sellaisiin ruokiin, jotka jo täältä blogista löytyvät ja muutaman muun reseptin lisään ja linkitän tänne tulevina viikkoina. Näin jälkikäteen tajusin valitettavasti, etten kuvannut ruokia juuri ollenkaan; kuvan joulutähteä emme sentään syöneet. Linkitettyjen reseptien ruokakuvat löytyvät toki alkuperäisteksteistä.

Kuten listasta näkyy, ruokapuolella mentiin tänä vuonna hyvin perinteisillä jouluruuilla. Rajallinen ehtimiseni ja sangen varatut käteni mielessä olin päättänyt karsia lajeja mutta tehdä sitten enemmän itse, mutta allaolevaa listaa katsoessa en kyllä tiedä, oliko mitään sitten lopulta vähemmän (ok, maksalaatikkoa ei otettu omaan joulupöytään ja  matjessillifileitä en tarjonnut sellaisenaan vaan "ainoastaan" matjessillistä valmistettua smetanasilliä). Laatikoita en vielä tänäkään vuonna jaksanut alkaa tekemään itse vaan ne olivat kaupasta samoin kuin kylmäsavukala, muutoin tarjottavat olivat omatekoisia sikäli, kuin niissä tehtävää oli.

Joulumenu 2013

graavisiika
korianteri-limegraavattu lohi ja avokadokastike
(kirjolohen) mäti sipulin ja smetanan kera
sinappisilakat
paras silli
omenainen smetanasilli
kylmäsavukirjolohi
savustettu nieriäfile
rosolli (sillisalaatti)
yrttinen sienisalaatti
marinoidut punasipulit
maksapatee

perinteinen joulukinkku ja kotitekoinen sinappi
lanttulaatikko
porkkanalaatikko
perunalaatikko
kastike kinkun liemestä
keitetyt perunat
voissa mehevöityneet ruusukaalit


lauantai 21. joulukuuta 2013

Vielä ehtii leipomaan joulupiparit!


Viime viikonloppuna tein elämäni ensimmäiset joulupiparit ihan itse. Toki olen kantakodissa lapsena tehnyt piparkakkuja mutta aikuisiällä olen tyytyväisenä ostanut piparini marketista. Tänä vuonna, kun omaa jälkikasvua putkahti maailmaan, päätin aloittaa joulupipariharjoitukset - kenties olen harjaantunut piparkakkujen leipoja siihen mennessä, kun ihmispoikanen menee kouluun ;)

Ensimmäisen harjoituskierroksen jälkeen olen muuten sitä mieltä, että tietynmerkkiset kaupan piparit ovat edelleen omatekoisia parempia, mutta hyviä tuli näistäkin. Piparkakkujen tekemisessä pääasia on minusta kuitenkin se tekeminen, pipareita on hauska leipoa myös porukalla ja jo parivuotias voi heilua mukana lääräämässä taikinalla. Taikinan syöminen on myös kivaa!

Allaolevasta ohjeesta riitti materiaalia kahteen, yksinkertaiseen piparkakkutaloon ja laskujeni mukaan viiteen tai kuuteen pellilliseen pípareita. Lisäksi allekirjoittanut söi runsaasti taikinaa ihan sellaisenaan. Muutaman käytännön asian opin kantapään kautta matkan varrella, laitan ne tähän muillekin leivonta/piparinoviiseille:


  • Suurin piparkakkujen leipomista aiemmin estänyt tekijä on minulle ollut päähän iskostunut ajatus, että taikina olisi kamalan vaivalloinen tehdä. Se luulo osoittautui turhaksi, taikina oli erittäin helppo jopa minulle. 
  • Jääkaappijähmeä taikina halkeilee helposti kaulitessa, joten se saa hieman lämmetä ja notkistua. Toisaalta tässä vallitsee kuitenkin kauhun tasapaino; liian lämmin taikina muuttuu niin notkeaksi, että pipareita on vaikea käsitellä niiden venyessä muodottomaksi pellille nostettaessa. Kannattaa siis säilyttää pääosa taikinasta jääkaapissa läpi leipomisen, aloittaa kauliminen hiukan liian viileällä taikinalla ja käsitellä sitten yksittäiset pellilliset melko nopeasti.
  • On totta, että piparkakut palavat herkästi, mutta älä silti turhaan ujostele paistamisen kanssa. Uunista riippuen paistoaika voi hieman vaihdella, joten kannattaa kyttäillä uuninluukulla tilannetta ensimmäisen pellillisen kanssa. Itse paistoin ensimmäiset pellilliset vähän liiankin varovaisesti, jolloin piparkakkujen maku ei tullut esiin ihan parhaalla tavalla ja koostumus jäi turhan pehmeäksi. Vasta kun unohdin yhden pellillisen uuniin hetkeksi, sain aikaan kunnollisen piparkakun punertavan värin, maun ja rapean tekstuurin (eivätkä piparit silti olleet tippaakaan palaneita).
Todettakoon vielä lopuksi, etten tiedä, kuka ohjeen Liimatainen on, mutta kiitokset hänelle (ja äidille, jonka arkistosta ohje löytyi) reseptistä!

Liimataisen piparkakut

Piparkakkutaikina

425g voita
425g sokeria
1 kg vehnäjauhoja
2 dl kermaa
4 tl ruokasoodaa
2 dl tummaa siirappia
2 tl jauhettua kanelia
2 tl jauhettua maustepippuria
1 tl jauhettua neilikkaa
1 tl jauhettua inkivääriä

1. Ota voi huoneenlämpöön pehmenemään hieman. Kiehauta siirappi mausteiden kanssa, ja jäähdytä seos noin huoneenläämpöiseksi. Vatkaa pehmennyt voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää seokseen siirappi sekä kerma. Sekoita jauhot ja sooda keskenään ja lisää ne voiseokseen vähän kerrallaan sekoitellen. Anna taikinan vetäytyä jääkaapissa seuraavaan päivään.

2. Säilytä taikinaa jääkaapissa leipomisen ajan ja ota kaulittavaksi aina pieni määrä kerrallaan. Kaulitse taikinasta ohuita levyjä ja tee levyihin muoteilla (tai ilman, freestyle-pipareitakin voisi tehdä :) haluamiasi piparkakkukuvioita. Nosta piparkakut varovasti pellille leivinpaperin päälle ja paista 180-asteisessa uunissa 6-8 minuuttia. Uunista tullessa anna pipareiden jäähtyä hetki pellillä.






perjantai 20. joulukuuta 2013

Joulusinappi


Piti käydä ihan erikseen viime vuoden teksteissä vakoilemassa, olenko jo sinappiohjeen julkaissut. Ilmeisesti en ole, mutta jos bongaatte Kärähtäneistä aiemman sinappitekstin, minulle saa dementiastani huomauttaa. Anyway, sinapista tykätään meillä kovasti; isännän suosikki on dijon, minä taas tykkään tulisista ja vähän makeista sinappilaaduista. Myös ihan perinteistä turkulaista ostetaan silloin tällöin.

Jouluksi sekoitan sinapin itse keltaisessa peltipurkissa myytävästä, englantilaisesta Colman'sin pulverista, ja se on meillä perinteisesti hyvin tujakkaa. Väkevyys on petollista ja tulee kunnolla esiin vasta etikan lisäämisen jälkeen - ja silloin niin perusteellisesti, että silmiä alkaa kirvellä :D Makumaailmassa puolestaan englantilainen sinappi kohtaa makeammat skandinaaviset kaverinsa. Sinapin teko pulverista on hyvin helppoa ja siitä saa myös kivaa viemistä joulukyläpaikkoihin; tuunausvaihtoehtojakin on juuri niin paljon kuin maailmassa makuyhdistelmiä, eli lähes loputtomasti.

Joulusinappi

1  prk sinappijauhetta (Colman's tai vastaava englantilaistyyppinen sinappi)
n. 2 dl vettä (kannattaa kiehauttaa vähän enemmänkin)
1/2 tl valkopippuria murskattuna
suolaa
2 rkl sokeria tai hunajaa
1-2 tl etikkaa
1 rkl öljyä

(muuta makua, esim. 1-2 rkl konjakkia, 1 tl valkosipulirouhetta tms.)

Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Kiehauta vesi, ja lisää sitä vähän kerrallaan sinappiseokseen samalla voimakkaasti vatkaten, kunnes sinapin koostumus ja juoksevuus on mieleinen. Lisää etikka (ja hunaja), sekoita ja tarkista maku sekä lisää suolaa ja mausteita tarvittaessa. Sekoita lopuksi sinappiin öljy. Anna maustua jääkaapissa muutaman tunnin tai mielellään yön yli ennen korkkaamista.

tiistai 17. joulukuuta 2013

Onko kinkku joulupöydän kunkku? Muutama vaihtoehtoinen proteiinivinkki

Todettakoon heti aluksi, että meillä kinkku totisesti on joulupöydän kunkku, ja se tehdään ihan perinteisellä joulukinkun reseptillä. Tosin joka joulu ei meilläkään kinkkua valmisteta, vaan joka toinen vuosi syömme jouluna jotain muuta hyvää kuin perinteisiä jouluruokia, ja hyvä niin - muuten emme varmasti koskaan varioisi joulumenuamme.

Moni ei kuitenkaan kinkusta niin välitä, vaan etsii jotain muuta ihan perinteisenkin joulupöydän päätähdeksi. Tässä muutama vinkki liharuuista, jotka itse voisin nähdä joulupöydässä, jos vaan kinkusta malttaisin luopua :)

Hyvät riistapalat ansaitsevat tulla syödyksi nimenomaan juhlapöydässä ja monet riistan kanssa usein yhdistettävät mausteet, kuten timjami, rosmariini ja katajanmarjat, sopivat myös jouluun. Meidän viimeisin riistasta tehty juhlaruoka on hirvenlihasta tehty routapaisti eli jääpaisti, jota nautimme itsenäisyyspäivänä. Paisti oli suussasulavaa, ja se valmistetaan etukäteen ja syödään jäähdytettynä niinkuin joulukinkkukin. Hirveä saa myös kauppatavarana, joten sen syöminen ei ole kiinni omasta tai tuttavapiirin jahtionnesta. Hyvä vaihtoehto hirvelle on naudan paahtopaisti, jonka voi tehdä samaan tapaan routapaistina tai ihan perinteiseen malliin (marinadilla tai ilman).
Routa- eli jääpaisti

Perinteinen paahtopaisti

Jos olet niitä onnekkaita, jotka saavat käsiinsä metson, on metsopaisti hieno - tosin isännän mielestä liian pieni - vaihtoehto kinkulle. Muistakin linnuista, ovat ne riistaa tai vaikka ihan tavallista broileria, saa komean juhlavia, kun ne valmistaa kokonaisena. Jos kokonainen lintu on liikaa, voisi pienempään talouteen harkita vaikka näitä meheviä ankankoipia.

Metsopaisti

Ankankoivet

Vaikka jotenkin miellän joulupöydän tähtiproteiinin olevan joku isompi lihanpala, ei missään tietenkään määritellä, että asian pitäisi olla juuri näin. Karjalanpaisti tai lihapullat kuuluvat monelle perinteiseen joulupöytään, yleensä kinkun lisäksi, mutta mikseivät ne toimisi ilmankin. Lihapullista saa halutessaan tehtyä myös vähän jouluisemman version.

Karjalanpaisti

Valitsi pöytään sitten kinkun tai ei, jouluruokia tai jotain ihan muuta, toivottavasti kaikilla on toiveidensa mukainen joulu, mitä se itse kullekin ikinä tarkoittaakin!

torstai 12. joulukuuta 2013

Lihapullat jouluisella twistilla


Lihapullat ovat meillä sellaista rakkausruokaa. Niillä saa isäntää ja tulevaisuudessa toivottavasti ihmispoikasta ilahdutettua kerta toisensa jälkeen. Ja jostain syystä jauhelihapihvit tai mureke eivät vaan ole sama asia :D

Viimekertaiset lihapullat tein jouluisella twistillä, nämä sopisivat "tavallisen käytön" lisäksi vaikka pikkujoulunaposteltaviksi tai miksei varsinaiseenkin joulupöytään. Meillä ei ole ollut tapana tehdä jouluksi lihapullia, mutta monessa kodissahan ne ovat osa jouluruokia. Jouluiset maut pulliin tulevat omenasta, sinapista, maustepippurista ja neilikasta. Nyt kypsyttelin pullat valmiiksi kermaisessa kastikkeessa, johon tuli myös pieni liraus jallua, mutta yhtä hyvin voi pullat kypsyttää alusta asti uunissa, jolloin ne ehkä menevät joulutarjottavista paremmin.

Leivän tai korppujauhon käyttö lihapullissa muuten jakaa mielipiteitä; monen mielestä ne ovat turhaa täyteainesta, mutta minusta ne tekevät rakenteesta ihanan pehmoisen ja mehevän, inhoan kumisen kuivakoita lihapullia. Hampurilaispihvit ovatkin sitten asia erikseen, niitä en tekisi ihan samasta taikinasta vaan hamppareissa leipä saa pysyä sämpylässä ;)

Jouluiset lihapullat

500g mehevää jauhelihaa (minä käytin possun jauhista, mutta myös sika-nauta sopii  hyvin)
kourallinen kuivahtanutta leipää tai 1 dl korppujauhoja
2 dl maitoa
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 omena
1 kananmuna
1 rkl dijon-sinappia
suolaa
mustapippuria
1/2 tl maustepippuria jauhettuna
1/2 tl neilikkaa jauhettuna

(voita/öljyä paistamiseen)

kastikkeeseen

1 rkl vehnäjauhoja
nokare voita
3 dl lihalientä
2 dl kuohukermaa
2 rkl jaloviinaa
1 rkl hunajaa
1 rkl dijon-sinappia
1 tl rosepippureita
suolaa


1. Murusta leipä tai kaada korppujauhot kulhoon, lisää maito ja anna turvota hetken. Hienonna odotellessa sipuli ja valkosipuli sekä raasta omena. Sekoita  jauheliha, sipuli, valkosipuli, omena, sinappi ja mausteet leipämassaan ja vaivaa taikinaksi. Lisää kananmuna ja vaivaa vielä hetki, kunnes koostumus on mieleinen. Anna vetäytyä jääkaapissa n. 30 min.

2. Pyöritä massa lihapulliksi. Jos et tee kastiketta, paista pullat 225-230 -asteisessa uunissa leivinpaperin päällä n. 15 min, kunnes ne saavat kauniin värin. Kääräise pullat lopuksi hetkeksi foliolla peitettyyn astiaan vetäytymään.

Jos teet kastikkeen, ruskista pullat ensin paistinpannulla ja nosta ne sitten syrjään odottamaan. Sulata pannussa sitten voinokare ja sekoita siihen vehnäjauhot. Anna ruskistua hetken, lisää jaloviina ja anna kiehahtaa. Lisää sitten lihaliemi, anna taas kiehahtaa ja lisää vielä kerma. Mausta suolalla, hunajalla, dijonilla ja kevyesti murskatuilla rosepippureilla. Nosta pullat takaisin pannuun ja anna hautua pienehköllä lämmöllä (kastike saa hieman kuplia, mutta ei kiehua täydellä teholla) kymmenisen minuuttia. Tarjoile perunamuussin tai pastan kera.

lauantai 7. joulukuuta 2013

Routapaisti hirvenlihasta

Eilen vietettiin itsenäisyyspäivää. Juhlan kunniaksi isäntä kaivoi pakastimesta palan hirvenpaistia, sen ainoan palan, joka oli riittävän suuri kokonaisena kypsytettäväksi. Ei taaskaan mitään paineita arvolihan pilaamisesta ;) Normaalisti teen paistit aina samalla luottoreseptillä (yleensä ilman jälkimarinointia), mutta nyt Campasimpukan taannoisesta kommentista oli mielessä routapaisti, se on ollut to-do -listalla mutta jäänyt aina tekemättä. Routapaistihan on sinänsä todella vaivatonta tehtävää vaikka valmistusaika on pitkä (n. 8-10 tuntia uunissa + marinointi) "tavalliseen" paistiini verrattuna, mutta olen jotenkin vierastanut ajatusta lihan kypsyttämisestä jäisestä kökkäreestä alkaen, miten siitä voi mitenkään tulla hyvää? Niin paljon olin kuitenkin lukenut kehuja routapaisteille, että uskaltauduin sellaisen nyt tekemään. Netti oli ohjeita pullollaan, minä katsoin eniten vinkkejä Pastanjauhajilta sekä Herkkusuun Lautasella -blogista ja sovelsin sitten vielä vähän omiani. Ja ta-daa, tässä se on :)


Lihasta tuli totisesti myös hyvää, ihan älyttömän mureaa ja 63-asteisena uunista tulleena sellaista kauniin punaista, mistä tykkäämme. Ja isäntä kun vielä pohti, että pala saattaa olla vähän sekundakin... Suola oli melko töpäkkä, arvelisin, että jos lihan käyttää leikkeleenä määrä on varmasti hyvä, mutta muutoin olisin ehkä voinut ottaa sen mausteliemestä jo hieman aiemmin. nyt se ehti tekeytyä 10 tuntia. Joku makea komponentti, esim. marjahyytelö taittanee suolaisuutta mukavasti myös. Routapaistin ohjeella saa muuten tehtyä isommankin paistin, tai tarvittaessa mausteliemen määrän voi esim. tuplata.

Itsenäisyyspäivän juhla-ateriallamme syötiin lisäksi alkupalaksi lohipastramia, jonka kanssa tällä kertaa huijasin ja käytin kirjolohta. Muutoin juhlintamme koostui ulkoilusta perinteisessä itsenäisyyspäivän räntäsateessa (säällä kuin säällä, huoh ;), joulukoristeiden kaivelusta sekä samaisen räntäsateen katselusta ikkunan läpi ateriaa odotellessa. Ihanan rentoa!

Routapaisti (neljälle)

n. 800-1kg pala pakastettua hirvenpaistia

mausteliemi

200g karkeaa merisuolaa
1 dl sokeria
n. 10 katajanmarjaa
n. 10 mustapippuria
pari laakerinlehteä
muutama valkosipulinkynsi kuorineen
pari laakerinlehteä
1 l vettä

1. Lämmitä uuni 75-80 asteeseen. Laita paistipala kypsymään ritilälle täysin jäisenä. Parin tunnin päästä, kun liha on hieman sulanut, laita paistomittari lihan paksuimpaan kohtaan.



2. Lihan kypsyessä sekoita mausteliemen ainekset kattilassa, kiehauta, kunnes suola ja sokeri sulavat, ja jäähdytä.



3. Ota paisti uunista, kun mittari näyttää 60-70 astetta (haluamastasi kypsyysasteesta riippuen). Laita paisti mausteliemeen (minä laitoin paistin ja liemen pussiin) ja anna maustua jääkaapissa vielä toiset 8-10 tuntia. Valuta paisti ja pyyhi kuivaksi ennen tarjoilua.

torstai 5. joulukuuta 2013

Gluteeniton vadelmapiirakka


Testasin viime viikolla leipoa raastetusta omenasta tehdyn omenapiirakan, jonka ohjeeseen olin törmännyt Heleen's Hobbies -blogissa. Koska piirakka oli alkuperäisohjeen lupauksen mukaisesti totisesti helppo ja herkullinen ja onnistui gluteenittomanakin hyvin - track recordini gluteenittoman leivonnan parissa ei ole nimittäin paras mahdollinen - tein nyt uusintaotoksen piirakasta eri täytteellä. Kaivoin pakastimen uumenista hieman vadelmaa, ja muutin omenapiirakan vattupiirakaksi. Lisäksi käytin tällä kertaa valmiiksi maustettua vaniljarahkaa, koska kotona ei vaniljasokeria ollut ja kaupassakin tuli käytyä aika juosten... Leipomus meni näillä muutoksilla kesäisempään suuntaan, mutta se oli ihan mukavaa vaihtelua joulumakujen keskelle!

Piirakasta riittää kahvin kanssa kuudelle, tai paremmilla santsauksilla neljälle :) Meidän uunissa paistoaika oli muuten sekä omppu- että vadelmaversiolle pidempi kuin alkuperäisohjeessa, arvelen, että täytteen mehukkuus (ja se, käyttääkö pakaste- vai tuorevattuja) vaikuttaa asiaan.

Vadelmapiirakka (gluteeniton)

2,5 dl gluteenittomia jauhoja
1 dl maissijauhoja
(TAI 3,5 dl vehnäjauhoja molempien gluteenittomien tilalle)
1 dl sokeria
150g voita
1 tl leivinjauhetta

täyte
n. 2,5 dl vadelmia
3 munaa
1 prk (vaniljamaustettua) rahkaa
2 dl kermaa
1 dl sokeria

1. Ota voi pehmenemään huoneenlämpöön. Kun se on pehmeää, "nypi" kaikki pohjan ainekset sekaisin murutaikinaksi. Vuoraa piirakkavuoka leivinpaperilla (varsinkin jos teet gluteenittoman piirakan, on pohja todella mureneva) ja painele taikina tasaisesti vuokaan ja sen reunoille.

2. Sekoita täytteen ainekset. Kaada 2/3 täytteestä piirakkapohjan päälle vuokaan, lisää vadelmat ja kaada loput täytteestä (tai niin paljon kuin mahtuu) päälle. Paista 180-asteisessa uunissa 40-50 minuuttia ja anna jäähtyä puolisen tuntia ennen tarjoilua.

maanantai 2. joulukuuta 2013

Kreikkalainen arkivuoka


Sehän on joulukuu! Monessa blogissa näkyy ihania joulukalentereita, sellaista ei Kärähtäneissä tehty mutta toisten kalentereista nautitaan sitäkin enemmän. Sen sijaan täällä laitetaan ihan arkiruokaa ainakin toistaiseksi.

Tämä yksinkertainen kesäkurpitsa-jauhelihavuoka oli mukava arki-illan sapuska, jonka juju oli kanelin ja fetan (tai siis salaattijuuston) käytössä - niinkin yksinkertaisilla jutuilla saa makumaailman suunnattua Kreikkaan päin ja arkiruokaan hieman nostetta. Aktiivista valmistusaikaakaan ei juuri tarvittu, vaan vuoka kypsyi nopean esivalmistelun jälkeen uunissa omia aikojaan. Maut olivat herkullisia, mutta tuleville kokkauskerroille koittaisin hieman vähentää vuokaan kertyvää nestettä, joko lisäämällä esim. perunaa tai leipää, tai vaikka kuullottamalla kesäkurpitsaviipaleista isoimmat nesteet etukäteen pois (tällöin kesäkurpitsan määrä pitäisi tuplata).

Kreikkalainen kesäkurpitsa-jauhelihavuoka

1 iso kesäkurpitsa
2-3 tomaattia
400-500g jauhelihaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
100g salaattijuustoa
80g tomaattipyrettä (1-2 prk)
1 tl sokeria
ripaus kanelia
suolaa
mustapippuria
kourallinen juustoraastetta (esim. pizzaraastesekoitus, polar tms.)

1. Pilko sipuli ja valkosipuli ja kuullota niitä hetki pannulla. Lisää jauheliha ja paista kypsäksi. Lisää tomaattipyre ja mausta suolalla, sokerilla, pippurilla ja kanelilla.

2. Viipaloi kesäkurpitsa ja tomaatit. Annostele uunivuoan pohjalle kerroksittain ensin jauhelihaseosta, murusta päälle salaattijuustoa ja lisää kerros kesäkurpitsaviipaleita. Laita viipaleille halutessasi hieman suolaa. Toista niin kauan, kun aineksia riittää (minä sain kolme kerrosta). Lado tomaattiviipaleet viimeisen kerroksen päälle ja ripottele juustoraaste tomaateille. Paista 180-asteisessa uunissa 45 min-tunti, kunnes juustoraaste pinnalla on kauniin väristä. Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua.