keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Sadonkorjuuraportti ja papu-perunasalaatti


Viime kesänä ei kasvimaani tuottanut oikeastaan yhtään mitään; sisällä esikasvattamani taimenalut sanoivat sopimukset irti ennen, kuin sain niitä edes siirrettyä ulos, ja ulos siemenestä istuttamani kakkospainokset joutuivat ötököiden hampaisiin. Satokauteni pelasti vasta myöhemmin kesällä saatu sitruunamelissan taimi, joka on tänäkin vuonna jaksanut ilahduttaa.

Mutta yrittänyttä ei laiteta, joten tänä vuonna kaivoin alkukeväästä taas ruukut esiin ja laitoin ensimmäiset lajit kasvamaan. Pitkin kevättä jatkoin operaatiota vielä siirtämällä taimet sisältä ulos ja istuttamalla uusia siemeniä suoraan kasvimaahan.

Miten kävi? Sisällä esikasvatetut herneentaimet ovat nyt jo elonsa ehtoopuolella, mutta tuottivat noin kuukausi takaperin kourallisen erittäin herkullisia palkoja, vaikka niissäkin ehti kiipeämään ahneita tuholaisia. Ennen palkojen muodostumista kokeilin torjua ötököitä tolulla sekä luonnonmukaiseksi mainostetulla tuholaismyrkyllä, tiedä sitten, josko siitä olisi ollut hieman apua. Härkäpavut ovat tehneet vasta muutaman palon, keräsin valmiit eilen ja laskin saldoksi huikeat yhdeksän papua (eli muistaakseni neljä palkoa) :D

Neljästä saavillisesta perunaa inventoin ensimmäisen "koesaavin" niinikään eilen. Mukulat oli istutettu jo vappuna, mutta ne olivat kovin, kovin pieniä. Muut saavit saavat nyt odottaa vielä pari viikkoa. Perunoista olen kuitenkin hurjan iloinen, ne ovat olleet hienoja pihakasveja koko kesän, ja muutamakin mukula on bonusta!  Salaatit puolestaan eivät onnistuneet vaan jäivät ötököiden uhriksi, arvelen, että salaatista ja rucolasta saamme yhteensä ehkä yhden lisäkesalaatin loppukesän ruokapöytään. Yritin niitä esikasvattaa keväällä ruukuissa, mutta ne eivät jaksaneet kasvaa joten istutin uuden satsin suoraan kasvimaahan.

Kesän puutarhatähdiksi nousevat yrtit; hitaan startin jälkeen sileälehtinen persilja on ottanut varsinaisen kasvuspurtin, ja viime vuoden onnistuja sitruunamelissa tsemppaa tänäkin vuonna. Niistä riittänee hieman myös kuivatettavaksi. Anopilta saatu ruohosipuli on saanut uutta virtaa ulos päästyään, ja myös korianteri jaksaa kasvaa, vaikka onkin kovin, kovin hentoa. Yrttien lisäksi lupaavalta näyttävät edelleen tomaatit; varret eivät tahdo pysyä pystyssä tukiviritelmistäni huolimatta, mutta ilokseni neljässä taimessa on raakileita vaikka millä mitalla! Nyt toivotaan, että ne jaksaisivat myös kypsyä. Osaakohan kukaan sanoa, kauan kypsymisessä pitäisi kestää? Osa raakileista tuntuu roikkuneen taimissa jo juhannuksesta asti eli vähintään ikuisuuden, en jaksaisi odottaa!

Yksittäisistä lajeista ei eilisen sadonkorjuun perusteella saanut tehtyä juuri mitään, mutta yhteensä rakentelin niistä simppelin papu-perunasalaatin, josta tuli kuin tulikin ihan hyvää. Pekonilla vahvistettuna salaatista olisi luultavasti tullut erittäin hyvää. Olen muutellut määriä hieman ohjeeseen, jotta siitä riittäisi muutakin kuin suupalaksi.

Summa summarum: viherpeukalo on edelleen keskellä kämmentä, mutta onnistumisia ne ovat pienetkin onnistumiset. Ensi vuotta ajatellen jätän varmaan esikasvatukset väliin ja kylvän suoraan kasvimaahan sen, mitä kylvän. Kasvimaani ei pitäisi ketään hengissä, mutta vähän on jotain kerättävää vielä tulevillekin viikoille, ja ensi vuonna taas uusi yritys :)

Papu-perunasalaatti (lisukkeeksi kahdelle)

Kourallinen tuoreita, palosta perattuja härkäpapuja
litra uusia perunoita
2 tomaattia
2 kesäsipulia varsineen
nippu sileälehtistä persiljaa
(pieni nippu ruohosipulia)
1/2 sitruunan mehu
hyvää oliiviöljyä
suolaa
pippuria

1. Pesaise perunat ja kiehauta ne kypsäksi mutta varo kypsentämästä liikaa. Kiehauta myös härkäpapuja kattilassa runsaassa vedessä 3-4 minuuttia.

2. Perunoiden ja papujen kiehuessa pilko muut ainekset salaattiin ja sekoita mukaan oliiviöljy, sitruuna, yrtit, suola ja pippuri.

3. Anna kypsien perunoiden ja papujen jäähtyä hieman, pilko sitten perunat suupaloiksi ja lisää sekä ne että pavut salaattiin. Kääntele sekaisin, tarkista maku ja lisää öljyä/sitruunaa/suolaa/pippuria vielä tarvittaessa. Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua, mutta tarjoile mieluiten huoneenlämpöisenä.

perjantai 26. heinäkuuta 2013

Kesäkasvismania


Ah, satokausi. Toisaalta niin mahtavaa, kun kaikki ihanat kotimaiset kasvikset ovat parhaimmillaan ja niitä saa kohtuulliseen hintaan, toisaalta niin kamalaa, kun silmät alkavat kiilua maanisesti jo kaupan ovella ja vihannesosastolla mopo karkaa lapasesta joka kerta. Punajuuria, ei kun nauriita, ei kun molempia! Sitten herneitä, avomaankurkkuja, nippusipuleita, uuden sadon kaalia ja porkkanoita, vai sittenkin savoijinkaalia? Ja kukkakaalia? No mitä mä näistä teen, en tiedä, jotain varmasti!

Mitään suurempaa hävikkiä ei ole kuitenkaan ehtinyt hamstraamisesta huolimatta syntymään, kesäkasvikset ovat niin ihania, että niille on löytynyt kyllä käyttöä. Ja talven valjuja tuontikasviksia odotellessa on ihana ottaa kaikki irti satokaudesta!

Viimeksi kesäkasviksia päätyi intialaishenkiseen sekametelilisukkeeseen, jota tein karitsan parikyljysten kaveriksi. Valitettavasti itse kyljyksistä ei jäänyt dokumentaatiota jälkipolville (en odottanut niiltä suuria, mutta ne olivatkin ihan sairaan hyviä ja isäntä paistoi ne täydellisesti), mutta myös kasvislisuke oli tosi onnistunut - ei mitään rakettitiedettä eikä varsinaisesti edes mitään uutta, mutta sellaista hyvää ja nopeaa arkipöperöä, josta kannattaa aina muistutella silloin tällöin :)

Ohjeen määrästä tuli sopiva satsi kahdelle, kun muita lisukkeita ei kyljyksillä ollut, perunan tai riisin kera määrä venyisi varmasti kolmelle tai neljällekin.

Kesäkasvislisuke intialaisittain 

1/2 kukkakaali
3 kesä(nippu)sipulia varsineen
1 paprika (värillä ei väliä)
2 valkosipulinkynttä puristettuna
3 uuden sadon porkkanaa
peukalonpään kokoinen pala tuoretta inkivääriä
1 tuore, punainen chilipalko

voita ja öljyä paistamiseen

1/2 tl curryjauhetta
ripaus korianterin siemeniä jauhettuna
ripaus juustokuminaa
2-3 rkl soijaa
(suolaa)


1. Poista kukkakaalista kovin kanta ja pilko puolikas (varsi, lehdet ja kukinnot) suupaloiksi. Huuhtaise, kuori halutessasi ja viipaloi porkkanat, pilko paprika, sipulit, chili ja inkivääri.

2. Kuullota kasviksia wokkipannussa kovimmista pehmeimpiin, keskilämmöllä voi/öljyseoksessa. Lisää mausteita ja soijaa vähitellen paiston aikana. Aloita kukkakaalista, porkkanasta, inkivääristä ja chilistä, ja lisää sipulit, paprika sekä valkosipulimurska loppuvaiheessa hetkeksi mukaan. Tarjoile heti, kun kasvikset ovat mukavan kypsät syödä mutteivät vielä muhjuiset.

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Kesä ja kalajuttuja: savumuikkuja ja grillattua pikkusiikaa



Uunittomia juttuja on kiva tehdä kesällä muutenkin kuin leipomispuolella, nämä aivan superhelpot, siis toistan, aivan superhelpot kalat sopivat hyvin vaikka mökkioloissa valmistettavaksi. Bonuksena molemmat sopivat tehtäväksi kotimaisista kaloista ja ovat hyvin korvattavissa muilla eväkkäillä, muikut silakoilla ja pikkusiika ahvenella, tai millä vaan mitä mökkirannasta nouseekaan :)

Grillattu pikkusiika

2 pikkusiikaa per syöjä
suolaa
soijaa
oliiviöljyä

Jos siiat eivät ole valmiiksi perattuja, poista niistä päät ja sisälmykset. Pyyhkäise kalan sisäpinta ja hiero sille sekä nahalle suolaa. Kuumenna grilli ja grillaa vajaat kymmenen minuuttia kaloja välillä käännellen. Voitele grillauksen aikana seoksella, jossa on soijaa ja oliiviöljyä (laitoin 1/4 soijaa ja 3/4 öljyä).

Pikkusiikaa nappasin lähikaupasta, kun se sattui olemaan kalatiskin tuorein kala. Lämpimillä keleillä mieli teki enemmän laittaa siiat grilliin kuin pannulle. Kaveriksi tein eväkkäille aasialaista chili-limettidippiä, johon korvasin chilin vihreän puutteessa punaisella ja pilkoin sekaan lisäksi korianteria. Jauhan tätä kerta toisensa jälkeen, mutta tuo dippi aiheuttaa minulle voimakasta riippuvuutta ja suosittelen sitä lämpimästi muillekin grillatun kalan tai äyriäisten kera. Ei kai kalan kanssa aina tarvitse olla uusia perunoita ja tilliä, vaikka ne ihania ovatkin?

Savumuikut (kahdelle-kolmelle)

400g perattuja, tuoreita muikkuja
suolaa

Sekoita muikkuihin maun mukaan suolaa. Minä nakkasin suolat samaan pakettiin, missä muikutkin olivat, ja pyörittelin niitä hieman sekaisin. Anna maustua puolisen tuntia. Laita savustimeen kosteita leppä- tai muita sopivia lastuja sekä lastuille pari sokeripalaa. Levitä muikut savustuspellille. Tuikkaa savustimeen ja anna savustua puoli tuntia. Kaunis väri kertoo parhaiten, milloin muikut ovat kypsät.

Tämä oli toinen kokeiluni savumuikun tekoon, ja ensimmäisestä opin, että muikulle kannattaa varata yllättävän reilu savustusaika. Ensimmäisellä kerralla ajattelin niiden valmistuvan kymmenessä minuutissa, ja kun niin ei tapahtunut, otin kalat kuitenkin alle kahdenkymmenen minuutin kohdalla pois sähkösavustimesta. Selväksi tuli, että miedosti savustettu puoliraaka muikku ei ole älyttömän hyvää ;) Toisella kerralla maltti piti paremmin, ja kaikki muikut katosivat nopeasti parempiin suihin.

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Uuniton mansikkatorttu


Uunittomat leivonnaiset ovat mainiota vierastarjottavaa kesälämpimillä, kun uunia ei joko haluaisi käyttää tai sitä ei välttämättä edes ole. Kesämökkioloissa ei uunittoman tortun takia tarvitse homehtua sisätiloissa ollenkaan, vaan ainekset voi kiikuttaa pihalle ja koko leipomishomman hoitaa ulkosalla. Minä tutustuin eilen uunittomaan leivontaan, kun tiedossa oli kyläilijöitä ja emäntä oli unohtanut uuninpesuaineet vielä uuniin - eikä millään jaksanut alkaa sitä kuuraamaan enää viime tipassa ;)

Alkuperäinen idea ja resepti löytyy Latte & Lauantaipulla -blogista, jatkoin sitä sen verran, että lisäsin tortun päälle mansikat ja koristelin tomusokerilla sekä pihasta löytyvillä sitruunamelissan lehdillä. Ensi kerralla saattaisin turvautua täytteessä ihan pelkkään rahkaan ja maustaa sen itse (laiska mikä laiska tällä kertaa), kermavaahto teki koostumuksesta pehmeän ja notkean, mutta ehkä rahka ja mehevät marjat olisivat raikkaampi yhdistelmä.

Torttu hupeni kerralla kahvipöydässä, ja isäntä totesikin jälkikäteen, että tein ihan sopivan kokoisen satsin kahvittelutarpeisiin mutta en huomioinut ollenkaan kahvittelun jälkeisiä tarpeita :D Oppia ikä kaikki...

Uuniton mansikkatorttu (kuusi annosta)

150 g kaurakeksejä
3 rkl voita
200g vaniljarahkaa (tai tavallista rahkaa, jonka voi maustaa itse haluamallaan tavalla)
1 dl kuohukermaa
2-3 ruokalusikallista lemon curdia
n. puoli litraa tuoreita mansikoita tai muita marjoja
(tomusokeria, sitruunamelissan tai mintun lehtiä koristeluun)

1. Lämmitä voi huoneenlämpöiseksi. Murskaa kaurakeksit, sekoita ne voin kanssa ja painele massa piirasvuoan pohjalle.

2. Vaahdota kerma ja sekoita se rahkan kanssa. Lusikoi sitruunatahna joukkoon ja levitä täyte pohjan päälle.


3. Koristele tuoreilla marjoilla, tomusokerilla ja lehdillä ja anna vetäytyä hetki jääkaapissa.

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Nyhdetty ja savustettu possu



Kun nyhtöpossua on laitettu purilaiseen, salaattiin, tortillan väliin, salaatinlehtirullaan sekä riisin ja nuudeleiden kera, niin mitä seuraavaksi? Tungetaan se savustimeen!

Pulled porkiin löytyy reseptejä varmaan yhtä paljon kuin tekijöitäkin, yksi käyttää kassleria ja toinen lapaa, toiset tekevät possun kokonaan uunissa ja toiset - kuten minä - ensin keittävät possun ja uunittavat sen sitten, joku taitava taas saattaa tehdä koko hoidon oikein hyvässä grillissä. Minä mietin viime possuni kohdalla, mitä vaihtelua tällä kertaa keksisin ja päätin testata savustusta loppuvaiheen uunituksen sijaan. Normaalisti olen possunlavan keittämisen jälkeen riipinyt sen suikaleiksi, sekoittanut maustekastikkeeseen ja laittanut uuniin puoleksi tunniksi, mutta nyt tein siis riipimiset ja maustamiset normaaliin tapaan, ja levitinkin sitten possut savustuspellille ja tuuppasin sähkösavustimeen 20-30 minuutiksi.

Savun maku possussa oli miedohko, mutta kuitenkin ihan erottuva, ja se sopi purilaisen väliin kuin nyrkki silmään. Huushollikin pysyy viileämpänä, kun kokkaamisen voi viimeistellä ulkona :) Pidemmällä savustuksella savun maku varmasti korostuisin, mutta koska sähkösavustimen lämpöä ei voi kovin hyvin säädellä, en pitäisi possua yhtään enempää ainakaan tuollaisessa pytyssä, tahmea kastikepinta rupesi tarttumaan savustuspeltiin jo tällä testillä.

Käyttämäni nyhtöpossun "normiresepti" löytyy täältä, ja seurasin sitä, kunnes oli aika heittää possu savustimeen uunin sijaan. Hamppareihin olin ajatellut tehdä aasialaishenkistä kaalisalaattia, mutta kas, kaali oli unohtunut kauppaan ja lisukkeet vaihtuivat lennosta siihen, mitä jääkaapissa oli, salaattiin, tomaattiin ja sipuliin. Samalla tuli tuhottua joskus ex tempore -piknikevääksi ostettu valmis chilimajoneesikin, kun yleensä valmiiksi maustetut majoneesit eivät tee oikein kauppaansa.

Lisukkeiden downgreidauksesta huolimatta nyhtöpossupurilaiset eivät pettäneet :) Hampurilaissämpylät tein tällä hyväksi havaitulla ohjeella, kunnon valkoista höttöä! Leivon aika harvakseen, joten olen yleensä vaivannut leipätaikinan ihan käsin, mutta nyt kokeilin sähkövatkaimen taikinakoukkuja - yleiskoneet ja hienommat sekoitteluvehkeet ovat kitupiikillä vasta haaveissa, köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa ja niin edelleen. En tiedä, oliko taika koukuissa vai jossain muussa, mutta sämpylät onnistuivat ihan älyttömän hyvin!

P.S. Ei-mihinkään-liittyen, perhekokomme kasvoi viime viikonloppuna hirvikoiralla, tällainen taskususi :) Nyt alkaa talouden metsästysjaosto olla sitä kokoluokkaa, että enempää ei karvahirmuja meille mahdukaan!




sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Karitsa-pekonipullat ja lihapullateoria


Lihapullat ovat isännän herkkua, ja niitä pyörittelenkin meille säännöllisin väliajoin. Samalla on syntynyt teoria lihapullista; ihan sama kuinka paljon niitä on, ne loppuvat aina kesken. Viimeksi laskin pullat, niitä tuli 41 kappaletta - eivät loppuneet kesken ensimmäisen ruokailun, mutta seuraavalle päivälle jäi liian vähän :D

Viime pullat tein vaihteeksi karitsan jauhelihasta, ja massan sekaan sekoittelin myös pekonia mehevyyttä ja makua antamaan. Tosi hyviä tuli, miedosti lampaanlihan makuisia mutta ei mitään vanhaa villasukkaa muistuttavaa. Meillä pyöri kermatönikkä nurkissa, joten paistoin pullat ensin ja tein sitten niiden loppukypsennyksen kermakastikkeessa hauduttamalla, mutta kypsennys onnistuu myös alusta asti uunissa ilman kastiketta (mä en vaan ole niin terveellinen) tai sitten millaisessa soosissa tahansa.

Karitsa-pekonipullat

500g karitsan jauhelihaa
1 pkt (170g) pekonia
1,5 dl vanhaa leipää murennettuna tai 1 dl korppujauhoja
1-1,5 dl maitoa tai kermaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä murskattuna
1 muna
tuoretta minttua silputtuna (myös persilja sopii todella hyvin)
suolaa
mustapippuria
voita ja/tai öljyä paistamiseen.

kastikkeeseen:
4 dl lihalientä
3 dl kermaa
ripaus maustepippuria

1. Sekoita leivänmurut tai korppujauho, suola, pippuri ja maito. Silppua mukaan sipuli ja minttu, ja purista valkosipulinkynnet joukkoon. Pilko pekoni ja lisää se sekä jauheliha massaan. Vaivaa tasaiseksi. Lisää kananmuna, ja vaivaa vielä hetki, kunnes taikina tarttuu kulhon reunoihin. Anna vetäytyä jääkaapissa puolisen tuntia.

2. Pyörittele taikina pulliksi. Ruskista pullia korkealaitaisella paistinpannulla tai wokkipannussa sopivissa erissä (niin, että kaikki pullat mahtuvat pannun pohjalle), ja nosta ruskistetut pullat syrjään.

3. Valmista kastike samaan pannuun, missä ruskistit pullat. Lisää lihaliemi ja maustepippuri, ja anna kiehahtaa. Lisää vielä kerma ja kiehauta uudestaan. Nosta pullat kastikkeeseen, pienennä lämpöä ja anna hautua kypsiksi n. 10 min.

torstai 11. heinäkuuta 2013

Kreikkalaiset marinoidut pavut


Pavut tomaattikastikkeessa tuovat keskimäärin mieleen enemmän englantilaisen aamiaisen kuin kreikkalaiset alkupalat, mutta uskokaa, ne ovat keskenään ihan eri maata (ahhahhaa, sanaleikki), vaikka molemmille on varmasti paikkansa.

Kreikkalaisversioon käytetään isoja valkoisia papuja, joita englanniksi kutsutaan voipavuiksi, en tiedä, onko termi vakiintunut suomisanastoon vaan puhutaanko vain isoista valkoisista pavuista. Noloa muuten, en vieläkään ole ihan perillä siitä, onko kyseessä sama pullura kuin härkäpapu, viisaammat voivat halutessaan alentua valistamaan ;)  Kreikaksi pavut tai niistä tehty ruokalaji kulkevat joka tapauksessa nimellä gigantes.

Myös tomaattikastike on omanlaisensa, runsaalla valkosipulilla ja yrteillä maustettu, eikä papujen ja soosin kokonaisuus ole limainen. Myös oliiviöljyä kuuluu mukaan reilu loraus. Viitseliäs liottaa pavut itse, mutta valmiiksi säilötyistä saa hyvää myös, kun sekoittelee kastikkeen itse. Saa kreikkalaisversiotakin toki myös purkista sooseineen päivineen, mutta omatekoinen on parempaa!

Reseptin määrästä tulee iso satsi, noin pari litraa papulisuketta.

Kreikkalaiset marinoidut pavut 

300g kuivattuja, isoja valkoisia papuja (tai about vastaava määrä veteen säilöttyjä purkkipapuja, esim. 4 prk.)
nippu persiljaa, minttua ja/tai tilliä silputtuna
150g tomaattipyrettä
ripaus sokeria
pari valkosipulinkynttä puristettuna
pari laakerinlehteä
2 rkl valkoviinietikkaa
reilu loraus oliiviöljyä
1-2 dl vettä
suolaa
mustapippuria

1. Huuhtele pavut ja liota niitä 8-12 tuntia. Huuhtaise vielä kertaalleen, laita kattilaan kylmään veteen ja tuo kiehuvaksi. Pienennä lämpöä ja anna keittyä suolattomassa, kunnes pavut ovat syömäpehmeitä (minulla meni pari tuntia).

2. Valuta valmiit pavut ja lisää suola, sokeri, pippuri, etikka ja laakerinlehdet lämpimien papujen joukkoon. Sekoita keskenään tomaattipyre, valkosipuli, vesi ja yrtit ja lisää papujen joukkoon. Sekoita lopuksi mukaan hyvä loraus oliiviöljyä. Anna maustua jääkaapissa muutama tunti tai esim. yön yli.

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Jos ei nainen pääse Kreikkaan... grillattu karitsan kassler


...niin Kreikka tulkoon naisen luo. Ajoittainen matkakuume vaivasi jälleen ja tällä kertaa myös lämmin ilma sai kaipaamaan Kreikan saarille. Niinpä pöytä oli tänään koreana meze-tyyppisistä herkuista, viininlehtikääryleistä (okei, purkista), isoista valkoisista pavuista tomaattisoosissa, kreikkalaisesta salaatista ja tsatsikista. Lisäksi grilliin meni valmistusvuorossa ollut keväällä hommatun karitsanpuoliskon niska eli kassler. Palanpainikkeeksi tämän kesän hittijuomakseni noussutta raikasta kesäjuomaa.

Kreikkalaiset osaavat tehdä ruokaa lämpimille keleille! Suolaiset ja kirpsakat maut virkistivät kummasti, ja lievensivät osaltaan myös matkakuumetta ;)

Karitsan niska oli minulle ihan uusi tuttavuus eikä se googlessakaan tuottanut tolkuttomasti hittejä, mutta päädyin testaamaan palojen grillausta, kun en uuniakaan halunnut lämmittää. Possun vastaavaan palaan verrattuna, karitsan niska viipaloidaan kokonaisena (minun oli valmiiksi viipaloitu, mikä on hyvä, koska minun välineilläni en olisi varmaan luusta päässyt läpi) ja mukana on luu. Luullinen liha oli hieman työlästä näperrettävää, mutta sinänsä paloista tuli oikein maukkaat ja mureat. Kuten possunkin, karitsan niska on kiitollista kypsennettävää, koska rasvainen liha pysyy mehevänä vaikka se viihtyisi grillissä hetken liiankin pitkään. Marinadista sekoittelin perinteisen sitruuna-valkosipuli-yrttisuosikkini sijaan hieman tujakamman, tomaattisen ja kanelisen makean, joka myös sopi hyvin teemaan.

Grillattu karitsan niska eli kassler (kolmelle-neljälle)

4 viipaletta karitsan kassleria

marinadi:

1 pieni purkki tomaattipyrettä
2 rkl balsamiviinietikkaa
1 valkosipulinkynsi
1 rkl sokeria tai hunajaa
pari ripausta jauhettua kanelia
suolaa
mustapippuria
tilkka vettä
oliiviöljyä

1. Sekoita kaikki marinadin ainekset, maista, ja lisää mausteita makusi mukaan. Laita viipaleet marinadiin ja anna marinoitua muutama tunti tai mieluiten yön yli.

2. Ota lammas huoneenlämpöön n. tunti ennen grillausta. Lämmitä grilli kuumaksi ja grillaa molemmin puolin viitisen minuuttia, kunnes pinta on ottanut hyvän värin ja sisäpuoli on medium.

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Kuin kesä itse: halloumi-nektariinisalaatti


Lämpöisessä kelissä ei ole muuta vikaa kuin se, ettei millään haluaisi laittaa hellaa saati sitten uunia päälle. Ulkona lämpö on ihanaa, mutta sisältä sitä on kiva pitää vähän poissa. Onneksi on grilli. Ja salaatit. Ja kylmät keitot. Liedetöntä ruokaakin saa tehtyä ihan loputtomin variaatioin :)

Eilinen halloumi-nektariinisalaatti koostuu paahteessakin maistuvista komponenteista, suolaisesta halloumista, makeista nektariineista, hunajasta ja rapeista saksanpähkinöistä. Alle yksinkertainen salaattipohja. Uhmasin tällä kertaa hellettä ja käytin liettä halloumin ja nektariinin paistoon, mutta grillissä niistä saisi vielä parempia!

Halloumi-nektariinisalaatti (kahdelle)

1 paketti halloumia (150-200g)
2 nektariinia
kourallinen saksanpähkinöitä (minulla paahdettuja, mutta paahtamattomat myös ok)
ruukullinen rapeaa salaattia, esim. roomansalaattia
1/2 kurkku
hunajaa
oliiviöljyä
balsamiviinietikkaa
suolaa
mustapippuria

1. Huuhtaise ja revi salaatti, ja kuori ja pilko kurkku kulhoon. Sekoita salaattipohjaksi ja mausta balsamiviinietikalla, oliiviöljyllä, suolalla ja pippurilla.

2. Rouhaise saksanpähkinöitä hieman pienemmäksi. Viipaloi nektariini ja halloumi. Grillaa tai paista pannulla ensin nektariiniviipaleet molemmin puolin, kunnes ne saavat hieman väriä, ja nosta ne salaatin päälle. Paista sitten halloumiviipaleet molemmin puolin, kunnes nekin saavat väriä. Nosta viipaleet salaatin päälle, ripottele mukaan rouhitut pähkinät ja lorota juuston, nektariinin ja pähkinöiden päälle hunajaa.

torstai 4. heinäkuuta 2013

Tulimunat


Juhannuksesta on vierähtänyt kohta kaksi viikkoa, ja vielä on jotain reseptejäkin jakamatta, olenpa saamaton! Jos vielä yhden reseptin kuitenkin kehtaan juhannuksesta julkaista, niin se on tämä tulimunien ohje. Löysin juhannusaattona jääkaapista kaksi puoliksi tyhjennettyä munapakettia, joista toinen oli lähiaikoina menossa vanhaksi. Keitin vanhenevat yksilöt ajatuksena tarjota ne seisojille, mutta ruokaa laittaessa innostuin täyttämään ne meille ihmisille alkupalaksi.

Täytteeseen sekoittelin jos jotakin jääkaapin uumenista löytynyttä, minkä arvelin sopivan munien kanssa. Ja halusin ehdottomasti muniin vähän potkua, joten annostelin hot saucea (meillä oli Poppamiehen Ahjo-kastiketta, mutta esim. tabasco sopii hyvin) aika reilulla kädellä. Täytteessä saattoi yhdistyä vähän hassujakin aineita, mutta nimenomaan tulisuus oli se, mikä teki munista herkullisia ja sai ne hupenemaan pöydästä alta aikayksikön.

Tulimunat eli mausteiset täytetyt munat

kananmunia (me taidettiin tehdä 4 mutta jokainen tarpeensa mukaan)
hieman majoneesia
mätitahnaa
hot saucea (tabasco tai muu)
ripaus sokeria
rouhaisu mustapippuria
savustettua paprikajauhetta
(suolaa)
(ruohosipulia)

1. Keitä kananmunat koviksi. Koverra varovasti keltuaiset pois ja murskaa ne pienessä kulhossa. Lisää  kulhoon muut aineet kananmunan valkuaisia lukuunottamatta, ja sekoita tasaiseksi tahnaksi. Sopivat mittasuhteet saat maistelemalla ja tunnustelemalla.

2. Lusikoi tahna varovasti munanvalkuaisten koloihin, ja koristele esim. ruohosipulilla ja savupaprikajauheella.