sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Kitupiikin päiväkirja: tilinpäätös

Parin viikon säästökuuriyritys on nyt takana; miten mahdoin onnistua? Kouluarvosanaa tästä puuhasta on sangen hankala antaa, mutta allaolevaan olen koittanut kerätä havaintoja onnistumisista ja kompastuskivistä.

1) Kuuri osui sikäli hankalaan ajankohtaan, että näille muutamalle viikolle sattui jos jonkinlaista erikoista menoa ja ulkoruokintaa sekä omaan että muiden piikkiin, mikä sekoitti normaalia ruokabudjettia. Lisäksi moneen otteeseen illat venyivät töissäkin vähän ennalta-arvaamatta, ja nälissään piti keksiä jotain pikapurtavaa milloin mistäkin. Toisaalta taas, ihan hyvä ettei ajanjakso ollut se stabiilein mahdollinen, koska nyt se oli ehkä parempi esimerkki meidän normaalista arjesta, aina ei kuitenkaan olla kotona ruoka-aikaan :)

2) Kauppalasku pysyi hienosti ruodussa, eikä ruuan laadusta tarvinnut sen vuoksi tinkiä. Vaikka huomioi sen, että nyt söimme normaalia enemmän poissa kotoa, olisivat nuo ateriat kotikauppalaskuun siirrettynä (kotiaterioiksi muunnettuna, ei suoraan ravintolalaskun summan mukaan) jättäneet meidät silti alle satasen viikkobudjetin.

3) Penninvenytysystävällinen kokkaus tuotti uusina resepteinä ainakin yrttiset lyttypotut, maissikeiton ja marinoidut sienet. Lisäksi kokattiin mm. pulled porkia sekä perinteistä hernekeittoa (2012 vuoden hernari valmistuikin nyt jo syksyllä, koska tänä jouluna emme ajatelleet hommata kinkkua) ja kaalilaatikkoa, jotka säilöin suoraan pakastimeen ja vien viikon päästä mukanani pohjoiseen, kun lomat alkavat - tälläkin reissulla saa mökkikokkaus olla helppoa ;)

4) Hävikkiä tuli edelleen, grrrr! Inhottaa heittää mitään pois, varsinkin kun tietää, että heittää ihan suoraan samalla rahaa pois sen verran, mitä on tuotteeseen laittanut. Onneksi on seisoja, joka auttaa mielellään sopivien ruuantähteiden hävittämisessä. Toisinaan myös förskottina lautaselta, ennen kuin isäntäväki itse ehtii syömään.

5) Olisi ehkä ollut selkeämpää pitää kokonainen kuukausi säästökuuria, parissa viikossa ehtii juuri päästä jyvälle hommasta, ja sitten se jo loppuukin. Sen verran ehdin kuitenkin innostua, että ehkä otan vielä syksyllä toisen kuukauden vastaavaa testiä, ja toivottavasti siitä jää jotain korvan taakse myöhemmällekin ajalle. Loka-marraskuussa palataan siis asiaan uudemman kerran!


lauantai 8. syyskuuta 2012

Kitupiikin päiväkirja, osa 4: Sienet etikkaliemessä



Etikkaan säilötyt asiat jakavat vähän mielipiteitä, mutta minusta ne ovat sairaan hyviä. Kurkut, sekavihannekset, sillit, sipulit, punajuuret - you name it, minä tykkään. Viime viikonlopun sienisaaliista toteutin himoani etikkaliemessä säilöttyihin sieniin. Kunhan sieniä ei osta kaupasta, resepti sopii hyvin myös kitupiikkiteemaani, joka jatkuu tällä erää vielä pari päivää.

Etikkasieniksi sopivat mielestäni parhaiten erilaiset tatit, haperot sekä pienehköt, vielä rapsakat kantarellit, jotka voi vaan tuoreeltaan viipaloida liemeen. Isommatkin käyvät, mutta ne ovat koostumukseltaan hieman sitkeämpiä ja maultaan pippurisempia. Kaveriksi sipulia, josta tulee liemessä muhiessaan melkein yhtä hyvää kuin itse sienistä.

Olen käyttänyt liemen tekoon samaa, hyväksi havaittua etikkaliemipohjaa kuin parhaan sillin reseptissä; sieniversioon olen vain lisännyt vähän suolaa, koska sienet eivät itsessään ole suolaisia.

Etikkaliemeen säilötyt sienet

n. 5-7dl tuoreita ja putsattuja tatteja, haperoita tai kantarelleja
1 sipuli

1 dl etikkaa
1 tl suolaa (maistele ja lisää enemmän, jos siltä tuntuu)
3 dl vettä
2 dl sokeria
kokonaisia maustepippureita
5 neilikkaa
1 laakerinlehti

Lisäksi tarvitset puhtaan, kannellisen lasipurkin.

1. Kiehauta etikka, sokeri, suola ja vesi liemeksi. Anna jäähtyä.

2. Viipaloi sienet (pienet kantarellit voi jättää kokonaisiksi) ja sipuli, ja lado kerroksittain puhtaaseen lasipurkkiin yhdessä mausteiden kanssa. Kaada päälle etikkaliemi ja laita kannella peitettynä jääkaappiin maustumaan ainakin yön yli, mielellään vuorokaudeksi. Sienet säilyvät jääkaapissa parisen viikkoa.

maanantai 3. syyskuuta 2012

Galette luumuista eli suomeksi luumupiirakka



Foodgawkerissa niitä on näkynyt viime viikkoina toinen toisensa perään: galetteja. Hirmuisen nättejä, kesäisen rennon näköisiä piirakoita, jotka paistetaan pellillä piirakkavuoan sijaan, vähän pitsan tapaan. Yritin kaivella käännöstä sanalle 'galette', ja löysin lähinnä lettua ja levyä. Olisin ensimmäisenä arvannut kiekkoa :)

Oli käännös mikä tahansa, minunkin piti päästä kokeilemaan, josko keskellä kämmentä olevalla jauhopeukalollani saisi galetten aikaiseksi. Ja ilahduttavasti onnistuin - lopputuloksen olisi saanut siistimmäksi leikkaamalla taikinan reunat taikinapyörällä, mutta ihan riittävän nätti oli lättyni, vaikken niin vaivautunutkaan tekemään. Ennen kaikkea olin iloinen, ettei galette ratkennut leipoessa eikä paiston jälkeen, vaan se nousi sekä leivonta-alustasta että myöhemmin pelliltä yhtenä palana.

Pohjan resepti ja metodi löytyy täältä, ja muokkasin tähän ohjetta suomalaisiin mittoihin. Täytteeksi voi laittaa melkein mitä tahansa, minä laitoin luumuja ja sipaisin alle vähän vadelmahilloa taittamaan (hups, pikkuisen raakojen) luumujen happamuutta. Vaikeaa tämä ei ole, mutta taikina kannattaa kaulita melko vikkelästi, ettei se ehdi lämmetä ja notkistua niin, että se hajoaa siirrettäessä.

Luumugalette

3 dl vehnäjauhoja
1,5 rkl sokeria
100g voita
1/2 tl suolaa
5 tl jäävettä

pinnalle:

n. 300g luumuja
sipaus vadelmahilloa
sokeria
kanelia

1 kananmuna

1. Kuutioi voi pieneksi. Laita vesi ja voikuutiot omissa kipoissaan pakastimeen jäähtymään n. 30 minuutiksi.

2. Sekoita kulhossa sokeri, suola ja jauhot. Lisää jäähtynyt voi ja nypi muruisaksi taikinaksi. Lisää vettä lusikallinen kerrallaan ja vaivaa varovasti puuhaarukalla tasaiseksi taikinaksi. Muotoile taikinasta kiekko ja laita noin tunniksi jääkaappiin jäähtymään.

3. Poista luumuista kivet ja viipaloi ne. Nosta jäähtynyt taikinakiekko puhtaalle, jauhotetulle alustalle ja ripottele pinnalle hieman jauhoa. Kauli n. 0,5 cm paksuikseksi, pyöreäksi levyksi ja nosta varovasti pellille leivinpaperin päälle. Sipaise keskiosa vadelmahillolla niin, että n. 5 cm reunasta jää täytteettä, ja asettele vadelmahillon päälle luumuviipaleet. Ripottele päälle makusi mukaan sokeria ja kanelia. Taita reunat sisäänpäin siisteille (tai vähemmän siisteille ;) laskoksille. Riko kananmuna vaikka vesilasiin,vatkaa rakenne rikki ja voitele galetten reunat munalla.

4. Paista 215-asteisessa uunissa 20-30 min, kunnes reunat ovat kauniin väriset. Anna levähtää toiset 20-30 minuuttia ennen tarjoilua. Tarjoile vaniljakastikkeen kera.

 

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Sitruunamelissapesto



Urani kaupunkiviljelijänä ei oikein tänä vuonna lähtenyt käyntiin. Yritin siemenistä kasvattaa pientä kotikasvimaata ensin alkukeväästä sisätiloissa ruukuissa, ja sittemmin ulkona pihamaalla ja yrttipenkissä. Ensimmäiset yksilöt menehtyivät jo sisällä. Muut sain kukkapenkkiin asti, kunnes seisoja ystävällisesti kävi alkukesästä tonkimassa puolet yrttipenkistä terassin puolelle. Pienistä taimenaluistani oli pakko julistaa suurin osa joko kuolleiksi tai kadonneiksi. Lehtikaali jäi, mutta siihen iskivät sitten ötökät, ja nyt siitä on jäljellä pari pientä rankaa - hengissä se tosin on, joten katsotaan, jos uudet lehdet lähtisivät vielä kasvamaan. Olin alkukasvatusruukuista dumpannut ylimääräistä multaa pihan perälle (tai ehkä keskelle, meidän nurmialueemme on noin kuusi neliömetriä) ja ilokseni huomasin, että joku sitkeä basilika lähti sieltä vielä puskemaan, mutta se kohtasi karun loppunsa, kun isäntä leikkasi nurmikkoa. Nyt odotan vain, milloin viherpeukalouteni palkitaan vuoden kaupunkiviljelijä -palkinnolla ;)

Onneksi sain siskoltani vielä nyt loppukesästä hienot oreganon ja sitruunamelissan taimet, jotka ainakin toistaiseksi ovat hengissä. Niistä pitäisi riittää vähän kuivatettavaksi, sekä tietysti käyttöön niin paljon, kun vielä ehtii. Oreganolle on helppo löytää käyttökohteita, mutta sitruunamelissa on vähän haastavampi; millaista käyttöä sille keksisi? Olen miettinyt sen ainakin sopivan kaikenlaisiin lämpimiin ja kylmiinkin juomiin vähän mintun tapaan, sekä koristeeksi jälkkäreihin ja makeisiin leivonnaisiin. Mihin muuhun olette sitruunamelissaa käyttäneet?

Koska sitruunaiset jutut yleensä menevät hyvin yksiin kalan kanssa, päätin myös kokeilla sitruunamelissaa kalan kanssa tarjottavaan pestoon basilikan sijaan. Vähän huolestutti, toimiiko pesto ilman basilikaa, mutta ihan yllättävän hyvää tuli! Sitruunamelissan maku erottui hienosti, ja lisää raikkautta sai vielä puristamalla sekaan yhden limetin mehun. Paistoimme pääruuaksi muikkuja, ja soosi toimi mukavasti dippinä niille sekä keitetyille uusille (tai tässä kohtaa vuotta, uudehkoille) perunoille.

Sitruunamelissapesto (lisukkeeksi kahdelle)

Isohko tukku sitruunamelissaa (jos ostat kaupasta, pari ruukkuyrttiä pitäisi olla sopiva määrä)
kourallinen pinjansiemeniä
25g parmesaania raastettuna
1 iso valkosipulinkynsi
1 limetin mehu
n. 1dl oliiviöljyä
suolaa
pippuria

1. Silppua sitruunamelissa kannuun tai syvään kulhoon. Nuoresta yksilöstä voi käyttää lehdet ja varret, vanhemmissa varret muuttuvat puumaiseksi, jolloin käyttäisin pelkästään lehdet. Lisää parmesan, limetin mehu ja pinjansiemenet, ja purista mukaan valkosipulinkynsi. Lisää hieman oliiviöljyä.

2. Surauta sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi, lisäten loppu oliiviöljy mukaan vähitellen, kunnes peston koostumus on mieleinen. Vähemmällä öljyllä koostumus jää tahnamaiseksi, enemmällä pesto muuttuu juoksevammaksi kastikkeeksi.

lauantai 1. syyskuuta 2012

Kitupiikin päiväkirja, osa 3: sadepäivän maissikeitto


Syyskuu päätti räväyttää heti alkaessaan ja toi mukanaan kunnon sadepäivän. Ihanan tunnelmallista olla kotona neljän seinän sisällä, erityisesti kun tietää, ettei tarvitse lähteä mihinkään :)

Tämä lämmittävä - joskaan ei kovin kaunis - maissikeitto tuli tehtyä jo edellisellä viikolla, mutta sopisi hyvin juuri tällaiseen, koleansateiseen iltaan. Tai miksei flunssapotilaallekin, koska sekin kausi on taas pian edessä. Idea on Kartanomaissilta mukaan nappaamastani monisteesta hieman muunneltuna. Hyvältä sopassa maistuisi varmasti myös kana.

Maissikeitto

250g maissinjyviä
1-1,5 l liha- tai kasvislientä
100g herkkusieniä
1/2 purjo
2 rkl soijaa
1 rkl sitruunamehua
2-3 kananmunaa
mustapippuria
chilirouhetta
pieni nippu korianteria silputtuna
voita tai öljyä paistamiseen

1. Viipaloi purjo ja herkkusienet ja silppua valkosipuli ja sipuli. Kuumenna öljy paksupohjaisessa kattilassa ja kuullota vihanneksia hetki. Lisää liemi ja kiehauta.

2. Lisää maissi, soija ja sitruunamehu. Mausta mustapippurilla ja chilirouheella. Anna poreilla rauhallisella lämmöllä muutama minuutti. Riko kananmunat ja vispaa keiton joukkoon ohuiksi riekaleiksi. Anna poreilla vielä pari minuuttia, nakkaa päälle silputtua korianteria ja tarjoile.